Ikkunat kannattaa vaihtaa uusiin silloin, kun ne aiheuttavat vetoa, tiivisteet ovat kuluneet, lasi huurtuu sisäpuolelta tai ikkunat ovat yli 30 vuotta vanhoja. Vanhat ikkunat voivat nostaa merkittävästi kodin lämmityskustannuksia, joten uusiminen on usein sekä mukavuus- että taloudellinen päätös. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset ikkunaremontin ajoituksesta, kustannuksista ja siitä, milloin korjaaminen ei enää kannata.
Mitkä merkit kertovat, että ikkunat ovat elinkaarensa päässä?
Ikkunat ovat elinkaarensa päässä, kun niissä esiintyy selviä fyysisiä tai toiminnallisia ongelmia: vetoa karmien välistä, huurtumista lasilevyjen välissä, vaikeasti avautuvia tai sulkeutuvia puitteita tai näkyviä vaurioita puurakenteissa. Yksikin näistä merkeistä on selkeä signaali siitä, että ikkunoiden uusimista kannattaa harkita vakavasti.
Käytännön merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:
- Veto ja kylmyys ikkunan lähellä talvella, vaikka tiivisteet on vaihdettu
- Huurtuminen lasilevyjen välissä, joka kertoo eristyskaasujen karkaamisesta ja lasin tiivistyksen pettämisestä
- Näkyvä lahoutuminen tai maalipinnan hilseily puisissa karmeissa ja puitteissa
- Kondensaatio eli kosteuden tiivistyminen ikkunan sisäpinnalle kylmällä säällä
- Ikkunoiden avaaminen tai sulkeminen on työlästä eikä puitteet istu kunnolla karmeihin
- Selkeästi kohonnut lämmityslasku ilman muuta selittävää syytä
Jos useampi näistä merkeistä esiintyy samanaikaisesti, korjaaminen ei enää ole kustannustehokasta ja ikkunoiden vaihto on perusteltu ratkaisu.
Kuinka vanha ikkuna on liian vanha?
Ikkuna on yleensä liian vanha silloin, kun se on yli 30 vuotta vanha ja sen eristyslasi tai tiivisteet alkavat pettää. Laadukkaan ikkunan tekninen käyttöikä on tyypillisesti 30 vuotta, mutta tähän vaikuttavat asennuksen laatu, huoltohistoria ja ilmasto-olosuhteet.
Pohjois-Suomessa, kuten Oulun ja Lapin alueella, ikkunat altistuvat erityisen kovalle rasitukselle suurten lämpötilavaihteluiden takia, mikä voi vaikuttaa ikkunoiden käyttöikään verrattuna eteläisempiin alueisiin. 1970- ja 1980-luvuilla rakennettujen talojen ikkunat ovat monessa kodissa jo iässä, jossa uusiminen on ajankohtaista.
Ikkunan ikää tärkeämpi mittari on kuitenkin sen todellinen kunto. Hyvin huollettu ikkuna voi toimia moitteettomasti yli 30 vuotta, kun taas huonosti asennettu tai laiminlyöty ikkuna voi vaatia uusimista jo aiemmin. Säännöllinen tarkistus ja tiivisteiden vaihto pidentävät käyttöikää, mutta jossakin vaiheessa eristyslasi yksinkertaisesti menettää tehokkuutensa eikä sitä voi palauttaa.
Miten ikkunat vaikuttavat kodin energiankulutukseen?
Ikkunat ovat yksi kodin merkittävimmistä lämpöhäviön lähteistä. Perinteisen kolmilasisen ikkunan U-arvo voi olla moninkertainen nykyaikaiseen lämpölasielementillä varustettuun energiaikkunaan verrattuna, ja tämä näkyy suoraan lämmityslaskussa erityisesti pitkän talven aikana.
Energiatehokkuus ikkunoissa perustuu lasin rakenteeseen: nykyaikaisissa lämpöikkunoissa on lämpölasielementti, joka parantaa ikkunan lämmöneristävyyttä ja vähentää lasipinnan kautta hohkaavaa kylmää. Nykyaikaisen vakiovarustellun ikkunan U-arvo on alle 1,0 W/m²K, ja matalaenergialasilla varustetun ikkunan U-arvo voi olla alle 0,6 W/m²K.
Uudet ikkunat myös tasaavat sisätilojen lämpötilaeroja. Kun ikkunan sisäpinta pysyy lämpimänä, vedon tunne vähenee ja asumismukavuus paranee ilman, että lämpötilaa tarvitsee nostaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että energiatehokkaat ikkunat voivat alentaa lämmityskustannuksia pitkällä aikavälillä.
Kannattaako ikkunat korjata vai vaihtaa kokonaan uusiin?
Ikkunat kannattaa korjata silloin, kun rakenne on ehjä ja ongelma on rajattu, esimerkiksi kulunut tiiviste tai vaurioitunut kahva. Kokonaan uusiminen on järkevää silloin, kun eristyslasi on huurtunut, puuosat ovat lahonneet tai ikkuna on yli 30 vuotta vanha, sillä yksittäiset korjaukset eivät enää tuo kestävää hyötyä.
Korjaaminen on perusteltua, jos:
- Ikkuna on alle 15 vuotta vanha ja muuten hyvässä kunnossa
- Ongelma on selkeästi rajattu, kuten yksittäinen rikki mennyt tiiviste
- Puuosat ovat terveet eikä lahovaurioita ole
Uusiminen on järkevämpi valinta, jos:
- Eristyslasi on huurtunut tai lasilevyjen välissä on kosteutta
- Puukarmit tai puitteet ovat lahonneet
- Ikkuna on rakenteellisesti vanhentunut eikä vastaa nykystandardeja
- Korjauskustannukset lähentelevät uuden ikkunan hintaa
Uusimisen myötä voit myös hyötyä monista muista eduista: modernimpi ulkonäkö, parempi ääneneristävyys, helpompi käytettävyys sekä nykyaikaiset mekanismit ja lisävarusteet, kuten kaihtimet. Uusiin ikkunoihin kuuluvat myös uudet vesipellit, jotka varmistavat vedenohjauksen ja suojaavat rakenteiden kuntoa. Monessa tapauksessa yksittäisten vikojen korjaaminen vanhaan ikkunaan on lyhytnäköistä taloutta: muutaman vuoden päästä jokin muu osa pettää ja rahaa on kulunut ilman, että energiatehokkuus tai asumismukavuus on parantunut lainkaan.
Mikä vuodenaika on paras ikkunaremonttiin?
Ikkunaremontti onnistuu käytännössä vuoden ympäri, mutta suosituin ajankohta on kevät ja alkukesä. Tällöin sää on riittävän lämmin asennustyölle, ja talvea ennen uudet ikkunat ovat jo kunnolla paikallaan.
Talvikin sopii ikkunaremonttiin hyvin. Nykyaikaiset polyuretaanituotteet mahdollistavat asennuksen myös matalissa lämpötiloissa, eikä noin 10–15 asteen pakkanen lähtökohtaisesti estä asennuksen suorittamista. Talvi-ilma on yleensä kuivaa, eikä yllättäviä vesisateita tarvitse pelätä samalla tavalla kuin lämpimämpinä vuodenaikoina. Ikkunat vaihdetaan huone ja ikkuna kerrallaan, jolloin asunnon lämpötila ei pääse merkittävästi laskemaan. Talvella asentajien saatavuus voi myös olla parempi kuin kiireisimpinä remonttikausina keväällä.
Käytännön vinkki: tilaa ikkunat hyvissä ajoin ennen haluamaasi asennusajankohtaa. Mittatilaustyönä valmistettavissa ikkunoissa toimitusaika on useimmiten muutamia viikkoja, ja suosituimpina remonttikausina keväällä asennusajat täyttyvät nopeasti. Varhainen suunnittelu takaa sen, että remontti toteutuu juuri silloin kuin itselle sopii.
Mitä ikkunoiden vaihto maksaa ja mihin hinta vaikuttaa?
Ikkunoiden vaihdon hinta vaihtelee merkittävästi ikkunoiden koon, määrän, lasin tyypin ja asennustyön laajuuden mukaan. Pienikokoinen perusikkuna asennuksineen voi sijoittua hintahaitarin alapäähän, kun taas suurempi tai erikoisvarusteisempi ikkuna voi maksaa 1 500 euroa tai enemmän. Omakotitalon kokonaisvaltainen ikkunaremontti on useamman tuhannen euron investointi.
Hintaan vaikuttavat keskeisesti seuraavat tekijät:
- Ikkunoiden koko ja lukumäärä: suuremmat ja erikoismuotoiset ikkunat ovat kalliimpia. Kiinteä ikkuna on yleensä edullisempi kuin avattava malli.
- Lasin tyyppi ja lisävarusteet: energiaikkuna, auringonsuojalasi, huurtumaton lasi tai sisäänrakennetut kaihtimet nostavat hintaa
- Asennustyön laajuus: vanhojen ikkunoiden purku, eristeiden tarkistus, listoitus ja vesipellitys kuuluvat ammattimaiseen asennukseen
- Ikkunoiden väri ja pinta: erikoisvärit ja alumiinipinnoitteet voivat vaikuttaa hintaan
- Kohteen sijainti: kuljetusmatka ja mahdolliset erityisolosuhteet
Ikkunaremontti on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parantuneena energiatehokkuutena ja kasvaneena asunnon arvona. KotiValtti tarjoaa maksuttoman suunnittelupalvelun, jonka avulla saat tarkan tarjouksen omaan kohteeseesi sopivista ratkaisuista. Rahoitusvaihtoehtona on myös mahdollista jakaa kustannukset kuukausieriin ilman ennakkomaksua, jolloin remontti ei vaadi suurta kertasijoitusta.